Eilen kävin Kerimäellä Hinkkasen Mikan hoodeilla ja selätin iloisesti Vertigon, 7b. Hieno paikka ja reitit sisältää paljon saidereita ja undereita ja muuta mystistä sälää, mikä hämmästyttää, kummastuttaa pientä... no, siis minua. Pitäähän sinne uudelleen tietenkin mennä katsomaan, miten ne muut alkais taittumaan. Ei ihan kauheesti lupailleet eilen vielä, sen verran bouldermaisia ne kruksit oli ja oikeestaan suurimpana hankaluutena oli, ettei oikein vielä saanut päähänsä, miten ne muuvit vois tehdä :) Kyllä ne siitä alkaa menemään. Eilen oli ihan ihmeellinen visvakeli ja isot otteet tuntu kaikki melkein märiltä johtuen jostain pienestä pintakasvustosta, mikä pitäs taas harjat. Kuvassa Vertigon keskiosuus. Hieman verttiä ja hänkkäävää, sekä lopussa nautinnollinen runnarisläbi.
2 kommenttia:
Katoha, on jotkut löytyneet Kerimäelle. Ethän kiivennyt meidän rojekteja :) Nyt lauantaina mennään ekaa kertaa vasta tänävuonna taas muistelemaan hikisiä otteita.
kaikki teirän rojektit on jo kiivetty ja niille on annettu mahdollisimman typeriä nimiä :-)
no kyllähän mulle siellä piisaa tekemistä ilman muiden soppaan sorkkimisiakin. hienon näkönen se ville sun linja (siinä vertigon vasemmalla puolella?) :)
Lähetä kommentti