perjantai 19. helmikuuta 2010

Kuvat ei liity oikein minnekään viimeaikaiseen. Kunhan nyt kuvituksena mukana lilluvat.

Ja taas sain kolme päivää putkeen :-)) Viimesen 8 päivän aikana oon saanut tehtyä 6 hyvää treeniä hyvällä tasolla. Mitään erityisen ihmeellistähän siinä ei yleisessä mielessä ole, mutta mä olen niin onnellinen, kun sormet ei sanokaan SO SO SO!!! Kaikki päivät oli kovaa vääntöö. Itselle siis.

Keskiviikkona köysittelyhommissa ja Messukeskuksen "V" meni kolme kertaa yhdellä levolla kitkan puutteen vuoksi. Ehkei ihan ois taittunut, vaikka kitkaa ois siinä kummallisessa huukkiotteessa ollutkin. En kuitenkaan kauheesti noita pidempiä siivuja (seinä on 12m korkea ja reitit mutkittelee kohtuudella) ole tehnyt, vielä. Lienee tällä hetkellä vaikein reitti mulle sillä seinällä. Ulkogreidiä on aika hankala soveltaa, mutta lienee siellä 7c/+:n paikkeilla. Ja siis yläköysittelemällähän noita tupataan tehdä, kun liidailu saattaa olla melko hazardia reittien luonteesta riippuen.

Torstaina meni kotikeivissä yksi hankala slouppiprojekti, VAIKKA edellispäivänä oli alla 3h tiukkaa sormeikasta kiipeemistä. Hienoo tosta teki mm. se, että otin siihen 15 yritystä ja vasta vipalla aukes! Eli ei ihan heti ukko väsynyt. Yleensä 10 yritystä tai tunti alkaa oleen jo riittävästi yhelle reitille. Oon yritellyt tota kyseistä onkelmaa 4 päivänä eli se on ehkä joku 7A+. Pieni aavistus kohoavasta kunnosta kolkuttelee jossain piilossa.

Tänään ehdin hiukan taas kotona vääntelehtiä ja sain aikaan 2 tunnissa kohtuullisen volyymitreenin yhteensä 20 yrityksellä sisältäen mm. 5 kpl 6B+/6C ja 8 kpl 6C+ -reittejä. Suurin osa meni ekalla, mutta kyllähän se rupee määrä tuottaan sitä väsyä aikalailla ja lopussa piti ihan tosissaan keskittyä jo.

KotiseinänKIN greidit on oikeestaan vaan aateltu suhteessa toisiinsa, eikä niitä voi oikein verrata ulkokiipeilyyn tai yleensä yleiseen vaikeustasomäärittelyyn. Kivaa sitä nyt on kuitenkin jotain kirjaa pitää. Kivaa ja hyödyllistä. Greidaaminen yleensäkin on mun mielestä huomattavan tärkeetä ja nimenomaan treenimielessä ja ehdottomasti ja varsinkin myös sisällä. Joka ainoo reitti tulee greidata OMALLA skaalalla, että pystyy mahdollisimman hyvin tarkkaileen OMAA kehitystä. Ihan sama mitä ne on vaikeudeltaan muille.

Tällä hetkellä tuntuu siis siltä, että vaikka sormet selkeesti ilmoittavat olemassaolostaan, eivätkä missään nimessä oo ns. normaalit tai kivuttomat, on ne huomattavasti paremmat kuin vielä mm. viime vuoden lopussa. En olis pystynyt sillon kiipeen kahta päivää putkeen missään nimessä, enkä taatusti yhtä kovalla tasolla putkeen. Tällä hetkellä aikataulullisesti oon edellä viime syksyä ainakin kotiseinillä. Se antais ainakin odottaa suht hyviä lähtökohtia valmistautua myös ulkokauteen.

Mitä tulee viikonloppuun, se menee asiallisissa merkeissä abiristeilyllä valvojan ominaisuudessa. Lähtö huomenna klo 11 ja paluu sunnuntai-iltana. No, tuleepahan sitä lepoakin sitten ikäänkuin pakolla.

Ei kommentteja: