Isä soitti tiistaina ja kyseli, mitä me tehdään keskiviikkoiltana... No eipä me sen kummempaa tehdä... Joten päättivät ajella meitä katsomaan ja näyttään uutta autoa, Skoda Yetiä. Asiaa tuntemattomille: mun vanhemmat asuu Seinäjoella eli matkaa tulee 450km! No onneks nyt sentään tällä kertaa viipyivät ihan kaksi yötä toisin kuin muinoin Helsingissä asuessani, jolloin juurikin "käväisivät kahvilla"...eli ajoivat 4h Seinäjoelta Helsinkiin, kahvit ja hyvät jutut kehiin ja... "Eiköhän tästä jo lähäretä ajelemahan kotihin. Kiitos kaffiista!" :-) Hauskaa porukkaa mun vanhemmat! Tykkään!
Pakkaset lähti viimein ainakin hetkeksi ja pääsin pikkusen lenkkeileenkin. Mulla ois ajatuksena ylläpitää sellanen näennäisesti puolihuolimaton lenkkeilymoodi, koska en tykkää juoksusta ollenkaan. Tai no siis tykkään mä kai jotenkin itteltäni salaa, koska sitä tulee tehtyä. Ei paljoa, mutta 2-3 krt/vko, jos kelit kiinnostaa. Nykyään ilman mp3-soitintakin. Ostin jopa paremmat kengätkin alkutalvesta, Asicsin Gel Kayano 16:t mallia 2010. Briteistä eBayn kautta sain noi popot hintaan 85€ posteineen, kun ne maksaa Suomessa about 200€!!! Hyvä diili.
Mitään tavoitteita ei lenkkeilyn suhteen oo, mutta kun tuli noi punttihommatkin aikanaan kiipeilyyn siirtymisen takia/ansiosta lopetettua, tuntuu hyvältä tehdä jotain kintuillakin. Raudan veivaaminen oli tosi motivoivaa ja hienoa sen aikaa kun sitä kesti, mutta se vaatis sen verran panostusta, etten jaksa siitä enää innostua. Ja massaakin pitäs saada lisää ja se taas sotii mun kiipeilysuunnitelmia vastaan. 2½ sadan kyykky ei kuitenkaan tuu enää nouseen tällasena ruikkuna, ei taatusti :)
No jos tää nykyruikku nyt sitten vaikka innostuis juokseen Cooperin testin ja puolimaratonin kesällä. Kokonainen rasittaa ja vie palautumisaikaa enemmän kuin on tarpeen, joten en usko semmoseen innostuvani. Ei oo kivaa parannella paikkoja viikkotolkulla. Puolikkaan jälkeisenä päivänä pääsee kiipeen jo, ellei samanakin. Cooperissa vois mennä yli sen klassisen 3000m ja puolikas taittua lepposasti johonkin...ööö... no reilusti alle kahen tunnin joka tapauksessa. Eipä oo tietoo, mikä ois sopiva aika. Jos viiden minuutin kilometrejä pystyis hölkytteleen, se tekis 1 h 45´... which is nice.
Kiipeilytreenit on sujuneet hyvin, vaikka en oo pystynyt kiipeen ollenkaan niin paljon kuin yleensä. Tai ehkä oisin pystynyt, mutta säästelen nyt noita sormia ainakin toistaseksi, kun kehitystä tulee näinkin. Tällä hetkellä ollaan suht hyvin aikataulussa ja testit osoittais, että oon tällä hetkellä jo samassa kunnossa kuin viime vuonna parhaimmillani. Sisällä. Mutta mutta... ne on vaan testejä ne ja varsinainen kiipeily sitten ens kaudella osoittaa, pystyykö täs täyspainoisesti vääntään mitään kauheen rankkaa. Kovasti toiveikas yritän olla.
Lueskelin tossa viime vuoden juttuja ja sieltä tupsahti se hypoteettinen tick-listakin esiin. Mitään erityisiä tavoitteita ne ei olleet, mutta oli hyvä hieman laittaa ylös asioita. Tänä keväänä yritän saada aikaan kiivetä aukinaiset projektit pois, eli:
- Veri vetää itään 7c+/8a, Haukkavuori
- Tri Gaussin käyrä 7c, Mustavuori
- Vares 7c+, Simasinvuori
Lisäksi sitten joku 7A-7B boulderi myös. Ajatuksena ois myös aloittaa muutama uusi projekti siellä kasin nurkilla. Ehdolla esim.
- Kultakuume 7c+/8a, Haukkavuori
- Autio/Suihkonen 7c+/8a, Mustavuori
- Hybridi 7c/7c+, Simasinvuori.
- Släbiprojekti 7? kotoisalla Korpjärvellä...
Kattellaan kattellaan... Aina sitä pitää jotain suunnitelmia olla itelläkin!
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
maanantai 18. tammikuuta 2010
Jatketaan hieman vanhalla kuvamateriaalilla ihan vaan siitä syystä, ettei näin talvella ole juuri tullut kuvattua, eikä noita sisäkiipeilysessioita oikein jaksa dokumentoida.
Alla hauska (7B/+) -sekvenssi Olavi Lanun betoniveistoksella Punkaharjulla. Näyttää aivan karmeelta siinä huoltoaseman pihassa ja on todella väärässä paikassa. Lanu kun tuppaa tehdä veistoksiaan suoraan luontoon osaksi luontoa. Esim. hiekkaihmisiä veden pohjaan, sammalmuotoja metsään jne. Eli tonkin ois pitänyt olla vaikka ympäröivässä metsässä ihan vaan boulderina. Siellä se oiskin ollut aivan pirun hieno!!!
Vaikka toi näyttää kauempaa lähinnä paperimassalta ja on muutenkin aika määrittelemätön ja ei kovin toimiva TUOSSA PAIKASSA, on se hämmästyttävän lähellä luonnonkiveä, kun sitä menee hiplailemaan! Ja katso, hiplailla piti! Ja kun sattui Kesämaa-reissullakin olemaan kengät ja mankkapussi mukana, pääsi isikin hieman leikkimään :) Jussi seuraa vierestä isänsä hieman arveluttavaa touhua... On siihen kyllä jo tottunut...
Perjantaina ajelen Lasselle kyläilemään! Sari ei valitettavasti ole kotona, mutta pidetään Lassen ja Eemelin kanssa äijäiltaa. Varmaan käydään kiipeilemässä "pikkusen" ja tarkotuksena ois tavata Martin ja Käyhkön Jore vielä pikasesti ennen lauantain maajoukkueleiriä. Roosakin tulee paikalle ja on ihan hyvä katella miten neiti edistyy. Toistaseksi ollaan treenattu nyt vasta pari viikkoa ja siihen nähden ollaan aika mukavassa vauhdissa! Pasilan kisakin meni huomattavan hyvin Roosan ollessa kakkonen. Taustalla viikon verran hiihtelyä, pari kiipeilytreeniä, kuukauden tauko ja joulu.
Lauantaina on siis maajoukkueen leiri Koivukylän keivillä, mikä onkin tosi hyvä paikka. Pääpaino tulee olemaan kisa- ja ADT-säännöissä sekä tekniikassa ja onsight-harjoituksissa. Mä esittelen semmosen oman viritelmän nimeltään trigger joint system myös. Enklanninkielinen nimi toistaseksi, sillä suomalainen versio on mietinnässä, vaikkei tolla nyt vielä rekisteröintimerkkiä kainalossa olekaan :-) Pitäähän sitä nyt olla makee markkinointinimi! Liittyy liikkumisen ekonomisuuteen ja muuvianalyysiin jne joten en ole yksin ajatusteni kanssa, mutta omien pienten aivosolujen tuotoksesta kuitenkin on kyse. Varmaan siitä saatan täälläkin kertoilla enemmän.
Alla hauska (7B/+) -sekvenssi Olavi Lanun betoniveistoksella Punkaharjulla. Näyttää aivan karmeelta siinä huoltoaseman pihassa ja on todella väärässä paikassa. Lanu kun tuppaa tehdä veistoksiaan suoraan luontoon osaksi luontoa. Esim. hiekkaihmisiä veden pohjaan, sammalmuotoja metsään jne. Eli tonkin ois pitänyt olla vaikka ympäröivässä metsässä ihan vaan boulderina. Siellä se oiskin ollut aivan pirun hieno!!!
Vaikka toi näyttää kauempaa lähinnä paperimassalta ja on muutenkin aika määrittelemätön ja ei kovin toimiva TUOSSA PAIKASSA, on se hämmästyttävän lähellä luonnonkiveä, kun sitä menee hiplailemaan! Ja katso, hiplailla piti! Ja kun sattui Kesämaa-reissullakin olemaan kengät ja mankkapussi mukana, pääsi isikin hieman leikkimään :) Jussi seuraa vierestä isänsä hieman arveluttavaa touhua... On siihen kyllä jo tottunut...
Perjantaina ajelen Lasselle kyläilemään! Sari ei valitettavasti ole kotona, mutta pidetään Lassen ja Eemelin kanssa äijäiltaa. Varmaan käydään kiipeilemässä "pikkusen" ja tarkotuksena ois tavata Martin ja Käyhkön Jore vielä pikasesti ennen lauantain maajoukkueleiriä. Roosakin tulee paikalle ja on ihan hyvä katella miten neiti edistyy. Toistaseksi ollaan treenattu nyt vasta pari viikkoa ja siihen nähden ollaan aika mukavassa vauhdissa! Pasilan kisakin meni huomattavan hyvin Roosan ollessa kakkonen. Taustalla viikon verran hiihtelyä, pari kiipeilytreeniä, kuukauden tauko ja joulu.
Lauantaina on siis maajoukkueen leiri Koivukylän keivillä, mikä onkin tosi hyvä paikka. Pääpaino tulee olemaan kisa- ja ADT-säännöissä sekä tekniikassa ja onsight-harjoituksissa. Mä esittelen semmosen oman viritelmän nimeltään trigger joint system myös. Enklanninkielinen nimi toistaseksi, sillä suomalainen versio on mietinnässä, vaikkei tolla nyt vielä rekisteröintimerkkiä kainalossa olekaan :-) Pitäähän sitä nyt olla makee markkinointinimi! Liittyy liikkumisen ekonomisuuteen ja muuvianalyysiin jne joten en ole yksin ajatusteni kanssa, mutta omien pienten aivosolujen tuotoksesta kuitenkin on kyse. Varmaan siitä saatan täälläkin kertoilla enemmän.
tiistai 5. tammikuuta 2010
Kun nyt vauhtiin päästiin, laitellaan wanhoja fiiliskuvia tulemaan... Sardinia on kyllä yksi hienoimmista paikoista, missä on tullut oltua... No, noin varmaan sanon kyllä jokaisen paikan kohdalla, mutta kyllä sieltä löytyy järjettömän paljon upeeta kiivettävää. Ja sitten aivan uskomaton fiilistelypaikka pohjoisesta Cala Spinosasta!!! Kuva yllä, L vääntää!
Paljon aikaa. Sen voi käyttää hyvin.
Tai erinomaisesti.
Löytyypä Cala Spinosasta köysireittejäkin, vaikka Sardinian kiipeilyllinen anti kieltämättä on muualla. Muotojen puolesta toi paikka kyllä on ihan kärjessä!!!
Kattokaa nyt tätäkin! Täydellinen reikä!!!
Onneksi Lasse piti kivestä kiinni, sillä se oli uhkaavasti lähdössä kohti meidän takapihaa.
Arvoitus. Kenen ensinousu ja missä? Ei vaikea, mutta ei haittaa. Älä lunttaa tiedostonimee... Lunttaat kuitenkin! Hyvää loppuvuotta 2010 kaikille! Tulkoon pian kuiva kevät!
Rock and Ice reeeeaally makes your heads stick through and shine like never before! Eli pientä mukavaa lisää syksyn Kreikan reissulta... Kun nyt siitäkin alkaa olemaan parempi fiilis. Hyvä se oli jo sillon, mutta sormen aiheuttamat pahat vibat toi oman sävynsä. All pictures courtesy of Rami Haakana.
Frachtin kaksoisluolan sisäänkäynti. Aika maaginen ja komee paikka. Kannattaa käydä, vaikka kiipeily niin kiinnostaiskaan.
Kreikkalainen Grigoris Kirousis kesyttää reittiä To kryo tis Arkoudas 8a+ Mavrosouvalassa Ateenan pohjoispuolella. Huikea laatupaikka koville tykittäjille.
Tommi will find the way. Epäilevä katseeni liittyy varmaan ihan johonkin muuhun.
Kamero oli vinossa... eikäpä kun... Siinä sitä on rakennustarkastajasedällä miettimistä ja monella muullakin. Toisaalta, eipä sitä nyt kaikkien ikkunoiden ihan pakko oo suorassa olla...
perjantai 1. tammikuuta 2010
Huomenta ja hyvää vuotta 2010. Eipä ole tullut tänne kirjoiteltua ei. Vaivaako minua motivaation puute? Pelkäänkö, ettei suloisia mielenvuodatuksiani lue kukaan? Miksi maailmassa on keittoa? Vastaukset jäävät ilmaan...
Joka tapauksessa joululoma Seinäjoella on sujunut rennoissa merkeissä ja mikäs sen mukavampaa. Vanhempia ja muita sukulaisia tapaillessa, syödessä, kiipeillessä, syödessä, juostessa, Jussin kanssa leikkiessä, nukkuessa, syödessä... Runsaasti hienoja asioita ja olen kiitollinen paljosta!
Eilen viimeksi käytiin Vaasan luolassa kaahittelemassa porukalla Jukka "How is your hauis?" Törmä (the one and only...thank God!), Ville "The silent but deadly" Erkkilä ja Mikko "The Incredible Bullshittingman" Hämäläinen allekirjoittaneen lisäksi. Mikko on uusi tuttavuus Seinäjoelta ja kivaahan se on uusia naamoja tavata. Onneksi ei liika usein :) Jutut meillä oli onneksi älyttömän hyviä ja harmitti kun niin monet vaasalaiset ei päässeet niistä osallisiksi!!!
No juu, kiipeily tuntuu ihan mukavalta ja sujuukin suht hyvin. Sellasia reilun neljän tunnin satseja ollaan väännetty ja loppuun asti tuntuu jaksavan aika hyvin. Välipäivinä tai kiipeilyn jälkeenkin sitten on tullut ravattua lenkinkaltaisia juttuja. Melko liikunnallista lomailua siis, mutta kivaa kivaa. Kuvia Vaasan reippailuista tulee, kunhan Jukka saa niitä ladattua tänne.
Tollasia megasessioita ei oikeestaan koskaan tuu kotona tehtyä... No ehkä jaksaisin, ehkä en. Eihän noita nyt paljoa ole tullut. Jarmon keivillä ennen joulua ja sitten kolme toistaseksi Vaasassa. Ehdin varmaan pari vielä ennen kotiin ajelua tai sitten pysähdyn vielä Hutungissa. Kuitenkin vieraissa paikoissa sitä kummasti innostuu uusista reiteistä ja uusien rakentelusta. Lisäksi on kivaa ehdottaa kavereille kummallisia treenivariaatioita ja huomata niiden toimivankin. Kirjottelin niitä ylös reilut parikymmentä erilaista. Eräs erinomanen keksintö tuli päähän tossa ennen joulua ja se saakin olla ns. viikon vinkki :)
Eli: homma on nimeltään "läpsyt". Kiipeily tapahtuu normaalisti bouldereilla ja käytännössä homma eroaa normaalimenosta sillä, että aina käsimuuvin jälkeen käyt läpsyttämässä tätä muuvin tehnyttä kättä toisella kädellä. Sitten palautat läpsykäden takaisin otteelle ja vasta sitten teet uuden muuvin. Jälleen ns. vanhan muuvin kädellä uuden muuvin käteen läpsy ja palautus otteelle ennen seuraavaa muuvia. Tavoitteena tässä on huomattavan paljon tiukempi keskivartalokontrolli, pidempi aika per ote per reitti eli suunnataan vaikutuksia enemmän perusvoimaan, liikkumisen tarkkuus, huukkien monipuolisempi käyttö jne.
Mitäs muuta...
Roosakin aloitteli ohjelmoidumpaa treeniä taas, vaikka mummolassa lomaileekin. Onhan siellä kuitenkin paljon tilaa liikkua pitkin metsiä :-). Sormilautakin kuulemma on. Hieman kiire tulee kyllä, sillä neiti on lähdössä Rocklandsiin jo maaliskuun puolessa välissä. Käytännössä tää tarkottaa, että alkuvuosi tehdään pelkkää perustreeniä ja reissu itessään saa toimia tehojaksona. Sen jälkeen sitten Suomessa projektien kimppuun ja pum pum!
Liiton kiipeilyvalmennuskirjan oma osuus etenee joistain kirjoittamismotivaatiopuutteista huolimatta ja oon saanut tahroja paperille suht hyvin. Ehkä se mielessä oletettu laajuus hieman haittaa mua, eli tuntuu, etten saa kunnolla putkea auki, kun ois niin paljon kaikenlaista ja silti jää aina paljon pois.
Kiipeily-lehteen ajattelin irrottaa ohuen artikkelin liittyen boulderoijan ja köysikiipeilijän peruskausien eroihin. Tai ehkä oikeammin pureutuen siihen, mitä eroja onsight-reissulle lähtevä tai boulderoija ja redpoint-tykki treeneihinsä vois saada. Kyseessä on kuitenkin hyvin erilaiset touhut, joten treenaamisenkin tulis tapahtua sen mukaan.
Tällä hetkellä en ole lähdössä keväällä reissulle, vaikka syksymmällä oli kovaa hinkua vuorotteluvapaalle ja vaikka parillekin retkelle maalis-huhtikuussa. Tommin palaute ko. loman saamisesta ja muusta byrokratiasta taisi hieman tympäännyttää mua... No, jospas kevät alkaisikin nyt sitten hyvin varhain ja pääsisi ulos vääntelehtimään projektien kimpussa ja aloittelemaan uusia.
Sormetkin tuntuu... no...tuntuu, mutta suht hyvin niillä pystyy kuitenkin kiipeämään ja ongelmat ja kivut tulee yleensä vasta rasituksen jälkeen ja toinen lepopäivä ei juuri asiaa paranna, usein jopa päinvastoin. Olenkin siis pääsemässä takaisin entisiin tapoihini liian levon hyödyttömyydestä heheheee... Jouni mulle tästä aina hieman naureskelee. Jospa sitä kolme treeniä päivään vois mahduttaa sopivasti... ;-)) Pari kesää sitten itseasiassa tuli kyllä tehtyä 3-4 treeniä päivässä esim. tyyliin:
klo 10-12 boulderointia
klo 13-14 sormilautaa
klo 16-18 köysittelyä
klo 20-21 leukoja, keskivartaloa ja muuta mukavaa
Joskus kiipesin jopa kolme kertaa päivässä ulkonakin ja ko. touhua tuli tehtyä sisällä hyvällä menestyksellä koko viime kevät. Katellaan nyt, miten paikat kestää ja yritetään olla fiksuja. Joten eespäin vaan ja toiveikkaana kohti tervettä tulevaisuutta ja hienoja reittejä! Ach!
Joka tapauksessa joululoma Seinäjoella on sujunut rennoissa merkeissä ja mikäs sen mukavampaa. Vanhempia ja muita sukulaisia tapaillessa, syödessä, kiipeillessä, syödessä, juostessa, Jussin kanssa leikkiessä, nukkuessa, syödessä... Runsaasti hienoja asioita ja olen kiitollinen paljosta!
Eilen viimeksi käytiin Vaasan luolassa kaahittelemassa porukalla Jukka "How is your hauis?" Törmä (the one and only...thank God!), Ville "The silent but deadly" Erkkilä ja Mikko "The Incredible Bullshittingman" Hämäläinen allekirjoittaneen lisäksi. Mikko on uusi tuttavuus Seinäjoelta ja kivaahan se on uusia naamoja tavata. Onneksi ei liika usein :) Jutut meillä oli onneksi älyttömän hyviä ja harmitti kun niin monet vaasalaiset ei päässeet niistä osallisiksi!!!
No juu, kiipeily tuntuu ihan mukavalta ja sujuukin suht hyvin. Sellasia reilun neljän tunnin satseja ollaan väännetty ja loppuun asti tuntuu jaksavan aika hyvin. Välipäivinä tai kiipeilyn jälkeenkin sitten on tullut ravattua lenkinkaltaisia juttuja. Melko liikunnallista lomailua siis, mutta kivaa kivaa. Kuvia Vaasan reippailuista tulee, kunhan Jukka saa niitä ladattua tänne.
Tollasia megasessioita ei oikeestaan koskaan tuu kotona tehtyä... No ehkä jaksaisin, ehkä en. Eihän noita nyt paljoa ole tullut. Jarmon keivillä ennen joulua ja sitten kolme toistaseksi Vaasassa. Ehdin varmaan pari vielä ennen kotiin ajelua tai sitten pysähdyn vielä Hutungissa. Kuitenkin vieraissa paikoissa sitä kummasti innostuu uusista reiteistä ja uusien rakentelusta. Lisäksi on kivaa ehdottaa kavereille kummallisia treenivariaatioita ja huomata niiden toimivankin. Kirjottelin niitä ylös reilut parikymmentä erilaista. Eräs erinomanen keksintö tuli päähän tossa ennen joulua ja se saakin olla ns. viikon vinkki :)
Eli: homma on nimeltään "läpsyt". Kiipeily tapahtuu normaalisti bouldereilla ja käytännössä homma eroaa normaalimenosta sillä, että aina käsimuuvin jälkeen käyt läpsyttämässä tätä muuvin tehnyttä kättä toisella kädellä. Sitten palautat läpsykäden takaisin otteelle ja vasta sitten teet uuden muuvin. Jälleen ns. vanhan muuvin kädellä uuden muuvin käteen läpsy ja palautus otteelle ennen seuraavaa muuvia. Tavoitteena tässä on huomattavan paljon tiukempi keskivartalokontrolli, pidempi aika per ote per reitti eli suunnataan vaikutuksia enemmän perusvoimaan, liikkumisen tarkkuus, huukkien monipuolisempi käyttö jne.
Mitäs muuta...
Roosakin aloitteli ohjelmoidumpaa treeniä taas, vaikka mummolassa lomaileekin. Onhan siellä kuitenkin paljon tilaa liikkua pitkin metsiä :-). Sormilautakin kuulemma on. Hieman kiire tulee kyllä, sillä neiti on lähdössä Rocklandsiin jo maaliskuun puolessa välissä. Käytännössä tää tarkottaa, että alkuvuosi tehdään pelkkää perustreeniä ja reissu itessään saa toimia tehojaksona. Sen jälkeen sitten Suomessa projektien kimppuun ja pum pum!
Liiton kiipeilyvalmennuskirjan oma osuus etenee joistain kirjoittamismotivaatiopuutteista huolimatta ja oon saanut tahroja paperille suht hyvin. Ehkä se mielessä oletettu laajuus hieman haittaa mua, eli tuntuu, etten saa kunnolla putkea auki, kun ois niin paljon kaikenlaista ja silti jää aina paljon pois.
Kiipeily-lehteen ajattelin irrottaa ohuen artikkelin liittyen boulderoijan ja köysikiipeilijän peruskausien eroihin. Tai ehkä oikeammin pureutuen siihen, mitä eroja onsight-reissulle lähtevä tai boulderoija ja redpoint-tykki treeneihinsä vois saada. Kyseessä on kuitenkin hyvin erilaiset touhut, joten treenaamisenkin tulis tapahtua sen mukaan.
Tällä hetkellä en ole lähdössä keväällä reissulle, vaikka syksymmällä oli kovaa hinkua vuorotteluvapaalle ja vaikka parillekin retkelle maalis-huhtikuussa. Tommin palaute ko. loman saamisesta ja muusta byrokratiasta taisi hieman tympäännyttää mua... No, jospas kevät alkaisikin nyt sitten hyvin varhain ja pääsisi ulos vääntelehtimään projektien kimpussa ja aloittelemaan uusia.
Sormetkin tuntuu... no...tuntuu, mutta suht hyvin niillä pystyy kuitenkin kiipeämään ja ongelmat ja kivut tulee yleensä vasta rasituksen jälkeen ja toinen lepopäivä ei juuri asiaa paranna, usein jopa päinvastoin. Olenkin siis pääsemässä takaisin entisiin tapoihini liian levon hyödyttömyydestä heheheee... Jouni mulle tästä aina hieman naureskelee. Jospa sitä kolme treeniä päivään vois mahduttaa sopivasti... ;-)) Pari kesää sitten itseasiassa tuli kyllä tehtyä 3-4 treeniä päivässä esim. tyyliin:
klo 10-12 boulderointia
klo 13-14 sormilautaa
klo 16-18 köysittelyä
klo 20-21 leukoja, keskivartaloa ja muuta mukavaa
Joskus kiipesin jopa kolme kertaa päivässä ulkonakin ja ko. touhua tuli tehtyä sisällä hyvällä menestyksellä koko viime kevät. Katellaan nyt, miten paikat kestää ja yritetään olla fiksuja. Joten eespäin vaan ja toiveikkaana kohti tervettä tulevaisuutta ja hienoja reittejä! Ach!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)