Vieraita maailmalta. Rahikaisen Kata Kiinasta ja Purasen Jossu Kotkasta. Siinä sitä on kaks tyyppiä, joita oikeesti innostaa tää kiipeilytouhu. Eka mentiin aamulla Haukkavuorella hieman ex tempore -lähdöllä ja alkuun kummatkin tikkasi korkean ja ilmavan Belladonnan, 6b. Johannekselle kyseessä oli vipasta muuvista pakit antanut mini-nemesis parin vuoden takaa. Nyt meni helpolla. Hieno reitti.

Mun projektoidessa kolmannen kerran Wild sideä 8a (eteenpäin meni pikkusen taas, jippy!) nää kaks vääntelehti kiivaasti viereisessä Peruslagerissa (7b+). Pikkusen jäi hampaankoloon kummallakin, Johanneksella vielä enemmän... Oppiipahan olemaan mankkaamatta pahimmissa otteissa, ruoja. Illan pimetessä...juu oltiin siellä ihan koko päivä...Kata kiipesi vielä onnistuneen ja sanotaanko...harkitsevan rauhallisen onsightin Ramin Flashbackiin, 6c+/7a. Hyvä hyvä! Ohessa pari kuvaa.

Kata kaukana korkeella Belladonnalla. Reitti toppaa muistaakseni reilussa 40 metrissä ja vaikkei varsinainen "hieno kiipeily" oo kovin pitkään kestävää (paitsi Katalla), on reitti ihan ehdoton must jokaiselle kalliolla käyvälle. Sen verran upea ja ilmava se sijainniltaan on.

Sama kiinanpommi Peruslagerilla. Aika tiukkaa vääntöä, vaikka kiipeilypäiviä oli takana jo melkosesti. Katan sormet muistutti enemmän routavauriosta kylätietä kuin ihmislihaa, mutta sisulla vaan! Lomailisit nyt ees vähän :)

Tää piti laittaa vaan ihan sen takia, että noi puut antaa niin hienosti suuntaa putoomiselle. Ihan komeita pannuja tuosta otettiinkin... Kuvaajan koipi on vaan plussaa. En viittiny alkaa leikkeleen.

Johannes, tuo uljaahko nuorehko pössykkä Peruslagerilla. Asenne oli rock, mutta sitten jostain astui kuvaan käsittämätön ja kammoisa Francois Legrandin haamu ja ze french blow pilasi kaiken... Mainio oppitunti toki, mutta.... Tuli hieman mieleen Merlene Ottey, joka ei oikein uskaltanut voittaa ja tyytyi siihen ikuisen kakkosen rooliinsa. Melkein kuin maaliviivalle olis jääny odotteleen muita :) No joo, ei kiusata enempää. Ilkeä vanhus! Ens kerralla toi kyllä menee. Hyvin oli jo kaikki hanskassa ja muuvit oli tosi nättejä. Semmosta dynaamista ennakkoluulottomuutta vaan kehiin.

Kiipeilyä jatkettiin seuraavana päivänä lähikaltseilla Ruokolahdella. Meikäläinen toimi belay slavena sormet ihan tohjona ja vieraat tikkailivat kutosluokan klassikkoja Linnavuorella ja Korpjärvellä aamun runsaista sateista huolimatta. Näiden kahden asenteesta mäkin yritän ottaa mallia. Kuvassa Johannes toistaa Keltasen Jounin avaaman hienon negahalkeaman Rakojen mestari, 7a. Onsight- yritys päätyi rumiin sanoihin ja jalan polkemiseen, mutta ei se onneks ehkä olis ihan loppuun ekalla mennyt. Tokalla sitten vakuuttava ja rento suoritus. Jammihanskat on kyllä huijaamista, lay backinä jne toi olis 7c. Barrikadeille! :-))

Loppuun pari niistä harvoista kuvista, mitä tuli kesän pohojammaan reissulta. Kyseessä Törmän Jukan hieno reitti Jealous fish 7A Vaasan Kivihaassa ja minähän siinä pullistelen, poskiani lähinnä. Negahalkeama tämäkin, mutta tuota ei kyllä jammailemalla mennä! :)