torstai 2. syyskuuta 2010

Allekirjoittanut aloittelemassa rivakkaa toppausta reitillä White wedding.Huomatkaa Teemun ääri-tarkkaavainen spottaus...

Viime aikoina on lämpötilat suosineet sen verran, että on tullut kiikuteltua ulkona melko mukavasti. Vanhoistakin paikoista on löytynyt uusia mahdollisuuksia, joille silmät ovat jostain syystä olleet aiemmin sokeat. Linnavuoren road side -bouldereille tulikin tekaistua kasa seiskan ylittäviä kivoja liikuntasuoritteita. Kivi on punaista, mutta otteet miellyttäviä ja ei-rapautuvia. Which is nice.

Hinkkasen Juhan vanha parin muuvin "Juhan huispaus" sai pituutta lisää ja herran lähdettyä hetkeksi Mauritiukselle (!!!) onnistuneiden naimahommien kunniaksi, syntyi eilen toimestani rento häälahja White wedding 7A/+. Toivottavasti Suvikin osaa arvostaa tota :) Viereen enemmän kiipeilyhenkisesti nimetty Catch my fall, josta tosin saatiin Juhan kanssa viime viikolla topattua vain seisomalähdön määrältään vaatimaton, mutta sitäkin jämäkämpi yksi (!!) muuvi. Istumalähtö tuo greidiksi 7A+:n ja kokonaismuuveja tulee käytännössä vain neljä. Sitten tuohon saa vielä pari hankalaa 7B/+:n poikkaria.
Jounilta jäi vielä samaisen kiven Juhan huispaus sikaria vaille. Eiköhän tuo mene pikapuoliin.

Juoksupuolella ei suju niin hyvin. Parina viime viikkona on mystisesti ilmestynyt astmaoireita takaisin. Pysyivät poissa useita kuukausia. Mulla on ollut kortisonisuihkehoito about puoli vuotta nyt ja tarkoituksena ois piakkoin katella, onko siitä ollut apua ja voiskos piiput jättää pois. Juoksulenkkejä ennen oon napannut vielä varsinaista avaavaa piippua, ettei ihan tukehdu. Mihinkään erityisiin tuloksiin en juoksussa pyri, mutta kehittymään siinäkin ois tietenkin halua. PK-vauhti on edennyt ½ vuodessa 6´/km -> 5.10/km ja Vuoksen lenkki 7,4km meni aikaan 35.50 ilman kamalia tuskia ollen kuitenkin jo siellä VK-vauhdissa.

Juoksu on mulle lähinnä sellanen lepopäivien aktiviteetti ja niitä tulee viikossa vain yks, kaks tai ihan maksimissaan kolme kappaletta, joten ei tässä nyt mitään nylkkyä tai maileria rakenneta. Ois kuitenkin kivaa päästä johonkin 4min/km -vauhtiin VK-tasolla eli esim. toi Vuoksen lenkki alle 30 minuuttiin ois aika kuul. Katellaan nyt ja jutellaan lekurin kanssa, miksei myrkyt toimi.
Teemu esittää vahvaa. Siinä se vaan vääntää kivee nurin, aikunen miäs! On se hurrrrja!

TREENISTÄ
13.10. lähdetään Teemun kanssa Kalymnokselle pariksi viikoksi herrain askeettileirille, eli kiipeilemään tietenkin. Tässä ois nyt suht mukavasti aikaa treenailla kyseisiä koitoksia varten ja tarkotuksena oiskin hieman karsia boulder-tehoista ja yrittää saada kroppaa hieman taloudellisemmaksi. Puolen minuutin pyllerryksillä ei Kalymnoksen happohelveteissä pitkälle pötkitä. Mahdollisimman paljon tuun treenaamaan ulkona, mutta hieman sisäilyäkin pitää harrastaa, että saan tiettyjä treenejä tehtyä.

Sisällä saa lyhyemmässä ajassa parempilaatuista treeniä aikaan, mutta ulkokiipeilyssä taas kehittyy päänsisäisen nautinnon lisäksi paremmin reitinlukutaidot ja jalkatekniikat. Sisällä kun ideana on väistellä reittiin kuulumattomia otteita ja ulkona taas etsiä kaikkia mahdollisia. Nurinkurinen ideologia siis ja senpäs takia ulkokiipeilyä varten kannattaa treenata tietenkin eniten...ulkona :) No news there.


Boulder-voima ei tietenkään oo vaihtoehto reittien vaatimalle anaerobiselle kestävyydelle, vaan ideaalia ois, jos ne pysyis mahdollisimman korkeella, mutta sitä submax-tasoa pystyis nostamaan. Esimerkkinä kiipeilijät A ja B ja hypoteettinen testi, jossa voimaa mitataan maksimiboulderilla ja anaerobista kestävyyttä viiden boulderin peräkkäisellä kiipeilyllä:
Kiipeilijä A: Maksimitaso 7C, anaerobinen taso 5 x 7A+
Kiipeilijä B: Maksimitaso 7B+, anaerobinen taso 5 x 7B
Kuvitusta vaan...

Eli vaikka B:n maksimitaso on hieman alhaisempi kuin A:n, on hän harjoittelunsa tuloksena pystynyt kehittämään kropan taloudellisuutta A:ta huomattavasti paremmaksi. Tää on tietenkin köysikiipeilijälle edullista ja tavoiteltavaa mitä suurimmassa määrin. Jos taas ei köydellä kiipeä, ei sillä anaerobisella kestävyydelläkään tee käytännössä mitään, eikä siihen kannata harjoittelutunteja uhrata. Pidemmätkin boulderit on fyysisesti kuitenkin ensisijaisesti kiinni maksimivoimasta. Se tarkoittaa käytännössä kaikkea kiipeilyä alle minuutin.

Pari linkkiä paikallisille kiipeilypaikoille:
http://27crags.com/crags/linnavuori
http://27crags.com/crags/korpjarvi
http://27crags.com/crags/korpjarjen-boulderit
http://27crags.com/crags/kurkvuori
http://27crags.com/crags/aholan-kivi
http://27crags.com/crags/huhtanen

4 kommenttia:

Ville Kallinen kirjoitti...

Kasari huipussaan kerta reitin nimetkin on nykyään mallia white wedding!

Jolli kirjoitti...

toi ite kivihän vois olla idol-rock :) juu noi kiipeilyreittien nimet pulpahtelee mitä kummallisimmista lähtökohdista :)

Teemu kirjoitti...

Kyllä täällä idässä sitten on kuvaukselliset kelit ja eritoten kiipeilijät. Tuosta jos mies kaunistuu niin menee pilalle, siis jouni meinaan. Mikähän rojekti jounilla on työn alla, ettei vaan olis tulossa uusi FA (grade E10)!

t: spotti-länkkäri

Jolli kirjoitti...

Tänne itään kannattaakin tulla, vaikka vaan kuvauttamaan ittensä upeiden kiipeilijöiden seassa!