Joulut ohi ja erinomasen hienoja hetkiä sukulaisten parissa. Kiitos niistä kaikille!

Tänään maanantaina ajellaan Nurmijärvelle sukulaisiin ja valmistautumaan reissulle. Huomenna sitten mahdollisesti pääsee ennen kentälle menoa treffaileen Lassen jengiä! Siellä on aika hilkulla... :-))

Treenejä ei lomalla juuri saanu aikaan. Mulla on aika ilkee revähdys/repeemä vasemman jalan peroneuksessa. Sain sen aikaan Kalymnoksella lokakuussa (!!!), eikä oo meinannu millään parantua. En mä kauheesti oo sille lepoo antanutkaan, mutten nyt kamalasti kiusannutkaan. Juoksemassakin oon voinu käydä ja 10 minuutin jälkeen kipukin on häipynyt. Joulun maissa on ollu sen verran kovia pakkasia, etten oo juossut, mutta kyllä toi aika ilkeeltä siihen hommaan tuntuukin. Kävelykin pitää katella hieman tarkemmin, ettei vääntele. Aika syvältä. Kiipeilyy varten on pitäny teipata se ihan kunnolla, että pystyis vähän nilkkaa vääntävissä pikkuotteissakin tallomaan.

Pari oikein kivaa kiipeilytreeniä Vaasan tornilla sain kuitenkin aikaan. Eka meni fiilistelyksi ja enemmän ympärilleen katteluksi. Jälkimmäisessä mentiin Jukan kanssa hyvällä asenteella ja lämpötila sisällä oli tasan nolla ulko-olojen helliessä meitä muutaman päivän -25 paikkeilla. Nolla on sisäotteille aika kylmää. Kitka on paljon huonompi kuin vastaavissa oloissa ulkona. Otteista tulee hieman vahamaiset ja liukkaat. Lämpö nousi pian hurjaan kahteen asteeseen, kun kaks kuumaa jannua teki urotekoja. Sormet sai puolessa tunnissa suht hyvin lämpösiksi ja suurimman kylmän tunsivat vain isovarpaat. Onneks Jukka kehitti siihen hyvän lääkkeen. Juu ei eskimotyyliin jalkoja kaverin kainaloihin, vaan pienen, mutta sinnikkään lämpöpuhaltimen eteen. Jeejee!

Melkein neljä tuntia tahkottiin ennennäkemättömällä tahdilla. Istuskella ei oikein voinut, kun tuli niin kylmä. Pari muutaman minuutin kahvitaukoa pidettiin, mutta muuten oli kyllä ukkoa seinällä aika kiivaaseen tahtiin. Jukan tavote oli kiivetä 41 kisareitistä mahdollisimman moni ja tais about 5 jäädä uupumaan. Good effort! Itellä ei tavoitteita ollu muita kuin paljon määrää. Kiipesin ekat kaks tuntia ykkösinä niin paljon kuin pystyin suurin piirtein parin minuutin lähdöillä. Aika paljon yritin kiivetä useempaan kertaan niitä itelle sopivan vaikeita kisareittejä. Oiskohan siellä jotain 10 reittiä, mitä en oo kauheesti yritellyt edes. Jää talvilomallekki jotain.

Kun sain vähän voimia heräteltyä, aloin tekemään enempi kestotreeniä joko toistellen bouldereita 2-5 kertaa tai kiipeillen niitä ylös-alas. Aika jees fiilis! Hyvää hapottelua ja aika mukavasti jaksaa. Tollasia treenejä pitää ehdottomasti saada lisää! My kind of climbing. Se miten toi siirtyy saippuoituun saunakiipeilyyn Thaimaaseen on sitten eri asia :) Hieman sieltä on videoita ja kuvia tullut kateltua sekä tuttujen juttuja kuunneltua, mutta aikalailla avoimin mielin oon menossa.