Aika lämmintä pukkaa, mutta käytiin iskelmäprinssin (Teemu) kanssa Hyypiänvuorella tai Linnavuori 2:lla, miten sen nyt sitten haluaa sanoa. Lähtö melkein aamutuimaan, eli 9 maissa ukot kalliolla. Eihän tää mitään ole Liukkosen poijan sairaisiin yöleikkeihin, mutta riitti meille pitämään auringon laatalla nurkan takana.

Teemu sai muutaman työstönousun jälkeen topattua Pertti Plytkyrin (6b+) ja ite vörkin sen oikealla puolella kulkevaa linjaa. Hieno ja herkkä släbi ja vaikeampi selkeästi kuin Pertti. Asettunee sinne seiskan yli varmaan. Reitti on perhanan herkkä ja eka pultti, toki perustellusti, 6 metrissä. Sen verran pikkusia ovat ne otteiksi merkatut mankkajäljet, ettei liidiä viitsinyt ottaa. Kolme työstönousua riitti tuhoamaan nahat ja liidi jää paremmalle kelille.

More flashbacks:
Maanantaina 29.6. forkut perhanan kipeinä sunnuntain herättelytreenistä vintillä suuntasin Aholaan aiemmin mainitun prinssin ja Jukan kanssa. Yllättävän irtonaista menoa suhteessa olotilaan. Van Haleniin tein matalamman lähdön ja Jukan silvottua julkeasti kauniin lähtöotteen jouduin kiipeämään sen sitten vielä uudelleen 6C. Teemu toppasi Pitkä sääret ja kapee lantio -lipan 6B+.

Tiistaina 30.6. käytiin Tommin kanssa Viljakansaaressa iloisessa sub 30 asteen helteessä. Pari kaunista helpompaa 6B+:aa tuli kiivettyä ja ekassa jopa mun jalat lenteli ilmojen teillä. Toisessa sitten koko reitin 2,5 metriä antoivat kummankin muuvinsa ansiosta yllättävän hauskaa dynaamista touhua.